Syysflunssa

Tuntuu siltä, että se tulee aina väärään aikaan, vääränlaisena, väärän pituisena ja väärälle henkilölle. Tällä kertaa se osui viikonloppuun, jolloin minun oli määrä lähteä laulajakollegoiden kanssa Tallinnaan, kuoroleirille. Heräsin 03.00 ja tajusin, että todellakin, kurkku on kipeä ja nenä tukossa. Satamassa piti olla klo 8.00. Ei auttanut muu kuin pistää viestiä, että nyt jäi reissu väliin. Sitä K-kirjaimella alkavaa yleiskavalaa tautia minulla ei vielä ole ollutkaan. Olisiko tämä nyt se?

Flunssa on näinä aikoina viheliäinen vieras. Suunnitelmat menevät uusiksi: sovitut menot pitää perua, työhuoneelle ja töihin ei voi mennä, kaikenlaista huhkimista ja pörräämistä on vältettävä. Pitää lähinnä makoilla sohvalla ja sellainen on erityisen pomppivaiselle ihmiselle kauhistus. Onneksi tukkoisuus ja kurkkukipuisuus ei ole tällä hetkellä aivan pahinta laatua, joten kaikenlainen istumatyö onnistuu kyllä. Lukeminen on ihanaa, voi kirjoittaa blogia, voi myöskin hoidella yritykseen liittyviä "paperitöitä", jotka minulla on taipumus siirtää aina tuonnemmas. Voi miettiä ja suunnitella Pauliinan Huoneen tulevaisuutta. 

Yksi tulevaisuuteen liittyvä tekijä koskee materiaaleja. Pellavaa käytän edelleen ja siitä valmistan sekä tunikaa, että kietaisumekkoa myös talvella. Toinen minulle läheinen materiaali on villa. Olen ollut aiemmin ahkera neuloja, mutta nyt neulehommat ovat jääneet taka-alalle ajanpuutteen vuoksi. Pari viikkoa sitten suunnittelin merinovillamekon, josta ompelin koekappaleen omaan käyttööni (kuva löytyy koti-välilehdeltä). Mekko ulottuu polven alapuolelle, siinä on korkea savupiippukaulus ja resorit hihoissa ja helmassa. Malli on väljä ja siinä on taskut (ilmankin saa halutessaan). Olen käyttänyt sitä parina päivänä ja vaikuttaa siltä, että mekko toimii: se on lämmin, pehmeä, ei kutise, voi käytää sukkisten, legginsien tai kuten minä tein, farkkujen ja maihareiden kanssa. Kaiken lisäksi materiaali tulee Suomesta : ). Jäännösmateriaaleista voi tehdä vaikka vauvoille lapasia.

Toinen vireillä oleva asia on ollut verkkokaupan perustaminen. Olen salaa toivonut, että voisin myydä tuotteita pelkästään Osuuskunta Sturenkadun Sauman työhuoneputiikissa, mutta se ei taida olla kovin realistinen ajatus. Nyt asia on nytkähtänyt eteenpäin ja uskallan tässä ihan julkisesti kertoa, että verkkokauppa on tulossa. Milloin kauppa aukeaa? En tiedä vielä, mutta nythän minulla on aikaa viedä asiaa taas hieman eteenpäin, kiitos syysflunssan.